Ihmiset eivät pala loppuun työn määrästä — vaan työn epäselvyydestä

Työelämässä puhutaan paljon kuormituksesta, kiireestä ja jaksamisesta. Silti yksi asia jää usein sanomatta ääneen: ihminen ei väsy työstä. Hän väsyy epäselvyydestä.

Työn määrä on harvoin ongelma. Epäselvät odotukset, jatkuvat muutokset ja roolien venyminen ovat.

Epäselvyys on näkymätön kuormittaja

Ihminen kestää paljon, kun hän tietää:

• mitä häneltä odotetaan

• missä hänen rajansa kulkevat

• mikä on tärkeää ja mikä ei

• miten onnistumista mitataan

Mutta jos nämä puuttuvat, kuormitus ei tule työstä — se tulee epävarmuudesta.

Epäselvyys syö energiaa enemmän kuin yksikään kiireinen päivä.

Työn määrä ei uuvuta — jatkuva arvaaminen uuvuttaa

Ihminen väsyy, kun hän joutuu jatkuvasti kysymään:

• "Onko tämä minun vastuullani?"

• "Teenkö tämän oikein?"

• "Miksi tämä muuttui taas?"

• "Kuka päättää tästä?"

• "Mitä minulta oikeasti odotetaan?"

Tämä on näkymätöntä työtä, jota ei lasketa tunteihin. Mutta se kuluttaa enemmän kuin mikään konkreettinen tehtävä.

Selkeys on työhyvinvoinnin kovin valuutta

Selkeys ei ole "pehmeä arvo". Se on rakenteellinen ratkaisu, joka vähentää kuormitusta välittömästi.

Selkeys syntyy, kun:

• roolit ovat rajatut

• vastuut ovat näkyvät

• prosessit ovat dokumentoidut

• päätöksenteko on johdonmukaista

• viestintä on yksinkertaista ja toistuvaa

Kun ihminen tietää, mitä hän tekee ja miksi, hän jaksaa paremmin — vaikka työmäärä olisi suuri.

Ihminen ei pala loppuun siitä, että hän tekee liikaa — vaan siitä, ettei hän tiedä, mikä riittää

Rajat eivät ole heikkoutta. Ne ovat edellytys merkitykselliselle ja kestävälle työelämälle.

Työn imu syntyy selkeydestä. Uupumus syntyy epäselvyydestä.

Lopuksi: työ ei uuvuta — rakenteiden puute uuvuttaa

Kun työ on selkeää, ihminen voi keskittyä tekemiseen. Kun työ on epäselvää, ihminen joutuu keskittymään selviytymiseen.

Työmäärää voi lisätä, jos selkeys kasvaa mukana. Mutta epäselvyyttä ei voi kompensoida millään.

Siksi tärkein kysymys ei ole: "Kuinka paljon työtä meillä on?" Vaan: "Kuinka selkeästi me johdamme sitä?"