Työhyvinvointi

Työhyvinvointi on laaja ja moniulotteinen käsite, joka koostuu useista eri tekijöistä. Tässä muutamia keskeisiä osa-alueita; fyysinen-, psyykkinen- ja sosiaalinen hyvinvointi. Lisäksi työn mielekkyydellä on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin, samoin, kun työn- ja vapaa-ajan tasapainolla.

Työhyvinvoinnilla on tärkeä rooli ja merkitys meidän jokaisen arjessa. Meistä jokainen viettää suuren osan ajasta arjestaan työssä työpaikalla.

Työhyvinvointi on laaja ja moniulotteinen käsite, joka koostuu useista eri tekijöistä. Tässä muutamia keskeisiä osa-alueita; fyysinen-, psyykkinen- ja sosiaalinen hyvinvointi. Lisäksi työn mielekkyydellä on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin, samoin, kun työn- ja vapaa-ajan tasapainolla. Tarkastelemme alla jokaista osa-aluetta ja sen merkitystä hieman tarkemmin.

Fyysinen hyvinvointi käsittää esimerkiksi ergonomiset työolosuhteet, turvallisen työympäristön ja työntekijöiden terveydentilan ylläpitämisen. Riittävällä unella, levolla ja ruokavaliolla on suuri merkitys jaksamisen ja virkeyden kanssa.

Oman työn hallinnantunne vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin merkittävästi, sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja hyvä esihenkilötyö ovat keskeisiä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Myös stressinhallinta ja palautuminen ovat tärkeässä roolissa, sillä psyykkinen hyvinvointi liittyy myös henkiseen jaksamiseen ja mielenterveyteen. 

Työn mielekkyys liittyy siihen, kuinka merkitykselliseksi työntekijä kokee työnsä ja siinä tärkeitä tekijöitä ovat työn monipuolisuus ja sen haasteellisuus, sekä mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä ammatillisesti. Omasta työstään on tärkeää saada ajoittain tunnustusta ja arvostusta, esimerkiksi palkitsemisen tai kiitoksen muodossa.

Sosiaaliseen hyvinvointi puolestaan tarkoittaa hyviä ihmissuhteita ja sujuvaa yhteistyötä työyhteisössä. Hyvä ilmapiiri, jossa työntekijät tukevat toisiaan. Myös avoin ja rehellinen viestintä, sekä luottamus kollegoiden ja esihenkilöiden välillä lisäävät sosiaalista hyvinvointia.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta sovittaa yhteen työ ja muu työn ulkopuolinen elämä. Tähän voi sisältyä esimerkiksi joustavat työajat liukuman muodossa ja  etätyömahdollisuus, työn tukeminen vapaa-ajan harrastuksilla ja lomien pitäminen joustavasti. Myös mahdollisuus sovittaa työ -ja perhe -elämä yhteen.

Lisäksi halusin tarkastella hieman kehityskeskusteluiden ja työterveydenkin roolia työhyvinvoinnissa, sillä niilläkin on oleellinen rooli työhyvinvoinnin kannalta.

Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa työhyvinvointia. Niissä keskitytään työntekijöiden vahvuuksiin ja saavutuksiin, mikä lisää motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Näissä keskusteluissa esihenkilö ja työntekijä käyvät yhdessä läpi onnistumisia ja pohtivat, miten niitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Tämä luo positiivisen ilmapiirin ja auttaa työntekijää tuntemaan itsensä arvostetuksi.

Työterveyden rooli työhyvinvoinnissa on moninainen. Työterveyshuolto tukee työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia tarjoamalla ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten terveystarkastuksia, ergonomiaohjeita ja mielenterveyspalveluita. Työterveyshuolto tunnistaa myös työkyvyn heikkenemisen riskit ja voi tarjota tukea niiden hallintaan.

Esihenkilön vastuuta työhyvinvoinnissa ei voi kuitenkaan väheksyä, se on merkittävä, sillä esihenkilö vastaa työyhteisönsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tämä sisältää esimerkiksi varhaisen tuen keskustelut, työkykytavoitteiden asettamisen ja seurannan, sekä työntekijöiden tukemisen sairauspoissaolojen aikana ja niiden jälkeen. Esihenkilön tulee myös huolehtia työvälineiden kunnosta ja työntekijöiden perehdytyksestä.